Tähdet syttyy, valojuovat, vieläkö ne viestin tuovat?
Illan hiljaa viiletessä rakastan sua vielä Valosta on aavistus ja lupaus aamunkoin En kaiken tämän keskellä kai mä muusta enää tiedä Rakastan sua vielä Rakastan niin kauan kuin mä voin.
#5: Istanbul. Tää kaupunki jätti jälkensä mun sydämeen, todella kaunis ja kulttuuririkas kaupunki. Jos rakastat itämaista ruokaa, olet kiinnostunut uudenlaisesta musiikista ja omaat pientä seikkailumieltä, niin Istanbul on Sinun kaupunkisi.
#4: Tokio. Oon pienestä pitäen haaveillut tänne pääsystä, ja toivon että vielä jonain päivänä tänne myös pääsen. Vaikka väkeä on ihan pipona, niin se ei mua pelota, päinvastoin. Jotenki toi väkimäärä kiehtoo mua ja myös se kulttuuri, ah!
#3: Hollywood. Jokaisen elokuvantekijän/videokuvaajan must-go-lomakohde. Toi paikka ois oikeesti mun unelmien täyttymys, jos joskus mm. voitan lotossa päävoiton niin oisin heti pakkaamassa ja kattomassa ekaa lentoa Hollywoodiin.
#2: New York. Veikkaampa että tää on jokaisen matkailusta kiinnostuneen henkilön listalla, onhan kyseessä itse Iso Omena. Oon nähny niin monta leffaa tosta ja niin monta CSI: New Yorkin jaksoa, että mun on pakko mennä tonne, meen sit käymään pariks päiväks tai viikoks, mut on vaan pakko!
#1: Vatikaanivaltio. Niin pieni paikka kuin tuo onkin, niin kun näin ensimmäisen kerran Enkelit ja Demonit -leffan, olin aivan myyty tuolle paikalle. Mun suuri halu päästä tuonne saattaa myös johtua mun ja kristinuskon läheisistä väleistä. Mutta tuonne varmaan suuntaisin näistä paikoista toisena (Istanbul ekana, tuttu paikka kun on niin siellä pitää ehdottomasti käydä :P), jos ei oo tapeeks rahaa lähtee eurooppaa kauemmaks ulkomaille.
Tässä siis mun top 5 unelmakaupungit, mites teiän? :)
Tuonne! Aah, David Guetta, Skrillex, Hurts, Haloo Helsinki, Redrama ja Car Park North. Eikä siin ollu vielä ees kaikki! Maltan tuskin oottaa, 17.-18.8! Liputkin tuli tänäe!
Meillä on ens viikolla videokuvauksen näytöt, tällä hetkellä ens viikosta tulee aikas mielenkiintonen, sen verran ideoita asiaan liittyen päässä :)
Kaiken lisäks me varmistettiin viime viikonloppuna meidän säbäjoukkueen sarjanousu, hyvä me! :)
Ulkona on tosi aurinkoista ollu viime päivät, taitaa se kevät vihdoin ja viimein tulla sieltä. JES!
Aattelin muuten muuttaa tän blogin ilmettä pois talvisesta maailmasta, näin kevään kunniaks :) jos vaikka koittasin tunkee jotain värejäkin tänne, ois hyvä :)
Tää päivitys on siis täynnä positiivisuutta, oon niin ilonen :) Kaiken kukkuraksi huomenna näen taas mun ihanaa tyttöystävääni, yks positiivisuuden viikko tämäkin :)
Viikon teemana Tampere Film Festival. Tuon tapahtuman kans onki sit vierähtäny melke koko viikko. Mutta nyt peleihi, voitot tästä turnauksesta, niin voidaan sanoo kutosdivarille heippa ainaki yhdeks kaudeks ja päästään tutustuun vitosdivarin meininkiin ens kaudeks :) Mut enjoy.
Eli hiihtoloma takana, sisältäen lähinnä muutaman työpäivän, vähä ajelua, tyttöystävää ja lasten vahtimista. Melkein voisin sanoa et hieman tylsempi viikko, ei mitään oikeen MENOmenoo, mut tulipaha tienattua hieman. Pystyypähän sitten toisella kerralla pippaloimaan ;) Eli ma-ke olin töissä, siin meni alkuviikko. To-pe otin hieman lahnailuna, mitä ny perjantaina pientä reissailua Orivedellä. Ja piti mennä vaan kebabille... Noh, lauantaina riemu vasta repesikin kun menimme Essin kanssa kummitätini lapsia vahtimaan. Pieniä lapsukaisia, joilta ei ainakaan puhe ja menohalu loppunut. Päivä siis menikin parin leffan, mäen laskemisen ja syömisen merkeissä, jonka jälkeen ei keritty sormiakaan napsauttamaan kun nuo pienet veitikat olivat unten mailla. Sunnuntaina lähdimme päivällä katsomaan äitini ja Essin siskon peliä Raholaan, jonka jälkeen tulimme kotio.
Tuossa siis mun hiihtoloma. Tulevat kuukaudet tuovat tullessaan muutamat ammattinäytöt, yhteiset aineet, yhteishaku ja valmistujaiset, eli kevättä ootetaan innolla :)
Mutta nyt tähän loppuun muutama kuva ja pieni kertomus jokasesta kuvasta :)
Alkuviikosta meillä näky todella upeesti revontulia! toi kuva ny näyttää vähä huonosti ne, mut ne näytti todella upeilta pimeältä tieltä katsottuna (olin koiran kans lenkillä kun katselin noit)
.
Huomenna alkaa yhteishaku ammattikorkeakouluihi ja yliopistoihi. Itse aattelin hakee TAMK:in elokuva- ja TV-puolelle, mut ei se haittaa, jos en pääse. Joudun kumminkin siirtään sitä alotusta kahella vuodella eteenpäin armeijan takia (tammikuu 2013)
Mun kitara, joka on lähinnä lojunu vierashuoneen nurkassa käyttämättömänä. Oon harrastanu kitaran soittoa kaks vuotta, ja tuon takia siis omistan kitaran. Pitäs ostaa siihe uus kieli ni pääsis taas soitteleen.
Mul on kaks asiaa ollu (lähes) aina lähellä sydäntä. Toinen niistä on säbä. En tiiä mikä siinä on, mutta en vaan voi päästää siitä irti. Se on mun tapa purkaa stressiä ja energiaa, ja vuosien myötä oon vaan enemmän kiintyny siihe lajiin.
Mun tän hetkinen huone. Oon evakossa mun omasta huoneestani, koska siellä on remppa menossa. Oon ollu ny evakos lokakuun alusta lähtien, ja sieltä ei oo vieläkään kaikkia tapetteja saatu revittyä irti (seinä maalataan). Sitä hetkee ootellessa kun sen huoneen remppaan löydetään uus vaihde, valmistujaisiin mennessä pitäs olla valmista, viimestään.
Toinen asia joka on lähellä sydäntä on kristinusko. Mun riparivuoden jälkeen (2008) oon ollu joka vuosi isostoiminnassa mukana, ja tuntuu todella haikeelta kun tajuaa että se kaikki on nyt ohi. Kaikki ne vuodet isosena, kaikki ne henkilöt joiden kanssa on saanu olla tekemisissä, kaikki ne hetket. Viimeset neljä vuotta piirtyvät mun muistoalbumiin ikuisiksi ajoiksi, kumpa vain voisin kiittää kaikkia niistä vuosista!
"Tärkeintä ei ole määränpää, vaan itse matka ja se, kenen kanssa kuljet sen matkan."
Aurinko on paistanut todella paljon viime päivien aikana, ja lämpötilat on ollu sen mukaiset. Se siis meinaa vain yhtä asiaa: KEVÄT TULEE!!!! JEEE!!!!
Biisin vuoro. Oon kuullu tän biisin joskus aikasemminkin, mut vasta nyt oon tykästyny siihen. Tän kanssa on mukava fiilistellä ja jammailla, ja kaiken lisäks hyvien kaiuttimien tai kuulokkeiden kanssa kuunneltuna basso lyö todella voimakkaasti! Kyseessä on siis Skrillex ft. Sirah - Bangarang!
2 kuukautta. Miten aika osaakaan mennä niin nopeeta? Nyt siis mun työharjottelu on ohi, ja jään kyl ikävöimään tota työpaikkaa ja työkavereita :( Mut voin sanoo, nää ei oo jäähyvästit ;)
Tänään siis palaan Juupajoelle, hiihtolomaki alkaa just passelisti. Ja ne mun lupaamat kuvat, noh, ne ny jäi tulematta, kun en kuvannut Jyväskylän reissulla omalla kameralla ollenkaan. Eli siis tästä ny tuli kuvaton postaus, how sad.
Tosiaan hienoja muistoja jäi tästä työharjottelusta, saan kiittää onneeni että löysin ton työpaikan. Oli oikeesti unelmien täyttymys päästä sinne, pääsin mm. Suomen Urheilugaalaan, Turkuun ja Jyväskylään ja tapasin mm. Erkka Westerlundin, Teemu Pulkkisen, Jarkko Ruudun ja Juhani Tammisen, näin muutamat mainittuna :)
Ja taas eräs suosikkibiisi. Sorruin eilen kuuntelemaan vanhoja riparilauluja, ja muistoja tulvi mieleen viimeiseltä neljältä vuodelta, kun oon ollut riparitoiminnassa mukana. Ikävöin nyt jo niitä aikoja ja osittain kadun, että lopetin isosena olon. Haluisin vaan olla eräänlaisena oppaana pikkusille ja jakaa hienoja ja hyviä muistoja heidän kanssaan. Voisin kuitenkin harkita leiriohjaajan virkaa... Mutta tässä kumminkin se biisi, sivu numero 96 :)
Harmittaa nyt suunnattomasti, kun oon näin ystävänpäivänä täällä Espoossa. Haluisin olla Juupajoen suunnalla, jotta voisin nähdä Essiäni.
Miksei ystävänpäivä voi olla vaikkapa lauantaina?
Anyway, tää viikko tulee olemaan lyhyt. Lähen jo keskiviikkona kotio, torstaina kun oon menossa kuvaamaan Orivedelle penkkareita. Can't wait! :)
Kaiken lisäks tää on mun toiseksi viimeinen viikko Espoossa. Ei se viä tunnu missään, mut se on pieni hetki vain kun ollaan jo seuraavan viikon perjantaissa. Hienoa ja hauskaa on ollu, yks parhaista työharjotteluista ikinä!
Kuvia ei oo tullu otettua, liekö sit ollut liikaa tekemistä vai mikä on ollut, mutta kamera on mukavasti pysynyt kassissaan. Mutta loppuviikosta voin olla melkein satavarma, että kuvia tulee :)
Mutta asiasta kukkaruukkuun. Meillä (mulla ja kaverillani Juholla) on ollut käynnissä täällä Espoossa leffasarjamaraton, eli katsotaan jonkun tietyn leffasarjan kaikki leffat.
Ensimmäisenä vuorossa oli Harry Potter. Tuntu jotenki oudolta katsoo kaikki leffat kerralla, kun on aina tottunut odottaan sitä seuraavaa osaa ja nyt kun ei enää tuu jatko-osia, niin... En mä tiiä. Se oli vaan yhen aikakauden loppu. Tuntu oudolta.
Mutta seuraava leffasarja oli Indiana Jones. Tän sarjan kaks ekaa leffaa jäi multa näkemättä, sen verran hätänen Juho oli näiden leffojen suhteen. Niimpä hän katsoi kaks ekaa osaa sillä aikaa kun olin iltavuorossa. Mutta ne kaksi vikaa leffaa, jotka näin, niin jätti positiiviset mielipiteet leffasarjasta. Mielenkiinnolla ootan että pääsen kattoon ne kaks ekaa leffaa :)
Seuraava sarja voisi olla Fast & Furious. Nuo leffat on mun suosikkeja, ja sen takia olisi hienoo kattoo ne kaikki kerralla, voi samalla kerrata miten aika on menny leffoissa eteenpäin, vähän niinku Pottereissakin.
Oon muuten todennu erään asian, joka pätee lähes kaikissa leffasarjoissa, jotka sisältää vähintään 3 leffaa: Se kolmas osa on aina se paras. Esimerkkeinä voin sanoo Fast & Furious 3: Tokyo Drift, Harry Potter ja Azkabanin vanki, Taru Sormusten Herrasta: Kuninkaan paluu sekä Star Wars III: Sithin kosto. En tiiä mikä siin on, mut aina mä vaan tykkään siit kolmannesta osasta eniten.
Ja nyt laitan erään mun suosikkibiiseistä. Viimeks jäi laittamatta, mutta annetaan armon käydä oikeudesta tällä kertaa. Löysin tän biisin Spotifyn mainoksen kautta (jotain hyötyy niistä mainoksista näköjään oli), ja tykästyin heti. Tätä vaan on nyt soitettu ehkä vähän liikaa radiossa, mutta pyrin oleen kuuntelematta sitä liikaa, jotta sen hyvyys säilyisi :)
